Päätöskisa - Botniaring 21.9.2024

Päätöskisa - Botniaring 21.9.2024

Kauden lähestyessä loppuaan, alkoi auto vihdoin olla kunnossa. Moottoriin ja polttoaineen saantiin liittyvät huolet oli selätetty ja ehdittiin säätää jopa pyörän kulmia.



Harjoitusaikaa oli nyt vähemmän, eikä menomatkalla ollut niin kiire. Ehdittiin rauhassa kasata teltat ja muut. Roudaushommat alkavat jo sujua rutiinilla.

Kokeilimme erikokoisia renkaita ja muuta hyödyllistä. Parille Tehdastiimin kuljettajalle sattui myös kauden ensimmäiset ulosajon poikaset... (Hyvä on, ei sanota nimiä.) Kyse kuitenkin suht hallituista soralle ajautumisista, eikä vahinkoja sattunut. Ehkä paine antaa näyttöjä ensi vuoden tallipaikkoja varten oli liian kova, mutta Iva ei tätä hyvällä katsonut.



Merelä ja Harsia vetää treeniä radalla

Yleisesti voi todeta, että ulosajoja ja spinnauksia sattui hämmästyttävän paljon jo perjantaina ja aika-ajoissa vieläkin enemmän, mutta onneksi kilpailussa ei enää aivan yhtä paljon.

Kisapäivän aamu oli vilpoinen, mutta ei sateinen. Koko päivä saatiin ajaa varsin kauniissa syksyisessä säässä.
Toni Harsia aloitti aika-ajon verkkaisesti, mutta paransi aikaansa pala palalta. Lopulta tärkeimmät verrokkitiimit, (eli Varikkojätkät) jäivät taakse. Kilpailuun startattiin ruudusta 31.


Pinkki Micra treenipäivän iltahämärässä

Toni otti kelpo startin ja kohensi sijoitustaan alussa. Sittemmin meno hieman tasaantui, mutta vaihtoon tultiin silti hyvin keskikastissa.

Iva ajoi hyvän stintin kuten aina. Rauhallinen ajo vastustajien koheltaessa on ollut tehokasta läpi kauden. Ivalla on ollut tapana parantaa sijoitustaan aina omalla ajovuorollaan ja silti aikaa jää havainnoida jopa luonnon ihmeitä. Botnian takalenkillä oli kuulemma käpytikka.


Tomi avusti Pinkin Micran lähtöriviin.




Merelä veti myös asiallisen ajovuoron ilman hämminkiä, mutta pian Pellisen vedon alettua alkoivat omituiset ongelmat. Ensin auto ei kääntynyt vasemmalle ja pian pettivät jarrut kokonaan nopeavauhtisen suoran päässä. Onneksi vasemmassa reunassa kulki jokin metsäautotien tapainen, jota pystyi käyttämään hätäpoistumistienä. Auto saatiin tuotua ajaen nilkuttamalla varikolle.

Pian osoittautui, että ongelmat olivat omituisia ehkä kuskille itselleen, mutta tyypillisiä Microille, etenkin näin Botnialla. Vetoakseli oli poikki ja sen seurauksena jarrut sökönä.


Etsi virhe kuvasta

Varavetaria ei ollut matkassa ja keskeytys näytti olevan edessä. Apu saatiin kuitenkin Hawen High Pressure -tiimin suunnalta, josta tuli pari osaavaa kaveria ja pian auto oli taas ajokunnossa. Erittäin suuri kiitos heille.

 


Hawe hoitaa!


Jarrujen ilmaus


Vielä piti ilmata jarrut ja välissä odotella puoli tuntia radalla sattuneesta onnettomuudesta seuranneiden punalippujen takia, jolloin kaikki huoltotoimet ovat kiellettyjä.

Pellinen kökötti autossa koko tämän ajan, yhteensä lähes kaksi tuntia, mutta pieni rauhoittuminen ennen illan loppukaronkkaa oli ihan paikallaan.


Tsemiä pajotukseen. Ei henkilövahinkoja.

Radalle palattiin vielä reiluksi tunniksi ja Viikinki sai kunnian tuoda auton pitkästä aikaa ja viimeistä kertaa tällä kaudella ruutulipulle. Sijoitus luokkaa ynnä muut, 42. mutta kuitenkin. Oikein hyvä mieli jäi.



Kuljettajittain kierrosmäärät jakaantuivat abaut näin :
Harsia 22
Iva 24
Merelä 24
Pellinen 17
Viikinki 22

Kilpailun voitti #68 Side Project Motorsport, mutta mestaruuden nappasi #86 Team Big Hill. Lämpimät onnittelut.


Side Project Motorsport tiiminaapurina

Micra Endurance-sarja osoitti yllätyksellisyytensä kun kauden lopussa kärjessä olivat aivan eri autokunnat kuin ketkä ennakkosuosikkeina kauteen lähtivät.

Voittajat palkittiin illan palkintogaalassa Jurvan hotellilla. Lisäksi kilpailijat äänestivät kauden kauneimman auton sekä parhaan tiimihengen. Nämä pystit menivät Sideprojectille sekä Varikkojätkille. Oikeisiin osoitteisiin menivät, paitsi se kaunein auto, joka olisi kuulunut meille. Liekö sitten niin, kuten Edmund Burke, ei vaan Enzo Ferrari sanoi, - Auto on kaunis vain kun se voittaa.

Tehdastiimi palkitsi taululla vuoden sykähdyttävimmästä moottoriurheiluhetkestä Varikkojätkien Marko Saltvikin.


Loputon Tuska. Taustalla Varikkojätkien Micra suossa. 
(Lue raportti Kemora2)

Sanoin kuvaamattoman ikimuistoinen kausi on ollut. Samalla se on ollut myös raskas. Tekniset ongelmat ovat syöneet rotan lailla mutta tärkeintä on sittenkin ne lukemattomat upeat ihmiset keihin olemme saaneet tutustua.


Maalissa! Ansaittu.

Kiitos Tehdastiimin yhteistyökumppaneille. Tämä on ollut oppivuosi tälläkin saralla. Toivottavasti pysytte matkassamme myös tulevaisuudessa ja voimme vastata odotuksiinne.



Kiitos sarjan järjestäjät, Särkelä, Eikka, Rahkola, Tanja ja muut vapaaehtoiset.





Kiitos kilpakumppaneille poikkeuksellisen reilusta ja hauskasta yhteishengestä.
Tehdastiimi on erityisen kiitollinen tai muuten vain haluaa mainita #13 Varikkojätkät, #75 High Pressure ja Toimari, #68 Side Project Motorsport, #9 Speedhunters, Heikki ja Mika, #10 Team Afterski ja Lavikainen, #26 Scuderia Slow Motion #15 Sininen Salama, #80 Benecars ja hippi #123 Hietsu sekä #510 Mato Racingin desantit Harry ja Kimmo (Sekä Harsian rallituttu Pasi).

Kiitos puolisoille kärsivällisyydestä ja anteeksi lapsille. Nyt vedetään hetki happea autohommista ja yritetään pelastaa perheistä se mitä pelastattavissa on.

Pian istutaan alas miettimään ensi vuoden kuvioita.

Tomi Pellinen / Tehdastiimi



Kuvia:


Merelä rengashommissa


Näppärä Robotan akkukompura..


Kuva Tomista ajopuvussa. 


Varikolla


KIITOS.

Takaisin blogiin